Amerikansuomalaisen Rauni Mäen tarina

Rauni Mäki syntyi vuonna 1915 Massachusettsin Fitchburgissa suomalaisille vanhemmille. Hän opiskeli sukupolvensa nuoreksi pitkään, peräti yhdeksän vuotta. 1930-luvun lama ja amerikansuomalaisten parissa tehty värväys Neuvostoliittoon vaikuttivat perheen päätökseen lähteä kohti Neuvosto-Karjalan Kontupohjaa vuonna 1932. Amerikansuomalaisia lähtijöitä oli sillä kerralla mukana 350. Useat heistä jättivät kotimaansa jo toista kertaa elämässään.

Neuvostoliitossa Rauni jatkoi koulunkäyntiä, mutta ei tutkintoon saakka. Hän kuului useisiin poliittisiin nuorisojärjestöihin, joista Etsivä keskuspoliisi tietää yhden olleen Suomen kommunistisen nuorisoliiton agitaatioryhmä. Ryhmän Suomeen lähettämä kirje päätyy EK:n kansioihin jo vuonna 1933, kun se takavarikoitiin postikuljetuksesta.

Raunin lisäksi kirjeen allekirjoitti muiden joukossa vuonna 1931 Suomesta Neuvostoliittoon loikannut Einar Virtanen. Einarin työt Kalajokilaakson maatiloilla eivät enää riittäneet elannon hankkimiseen. Toimeentulon löytäminen pakkohuutokauppojen ja joukkotyöttömyyden vaivaamasta Suomesta vaikutti hankalammalta kuin itärajan takaa, jossa kuulopuheiden mukaan riitti suomalaisillekin töitä Karjalan metsissä ja pelloilla. Lapualaisetkin olivat uhitelleet Nivalan Kinevan työväentalon riennoissa pyörinyttä Einaria lähtemään matkoihinsa.

Vuonna 1934 Rauni ja Einari menivät naimisiin. Rauni sairastui, ehkä samaan sairauteen, joka vei Helvi-sisaren hengen vielä samana vuonna. Avioituessaan Rauni liittyi Virtasten perheeseen, joka poliittisen aktiivisuutensa takia herätti Etsivän Keskuspoliisin huomion pitkin 1930-lukua. Etsivät pyytävätkin pääosastolta selvitystä, sukuluetteloa, Virtasten perheenjäsenistä. Perhe näyttäytyy kirjeenvaihdon perusteella läheiseltä.

Raunin vanhemmat palasivat Suomeen huhtikuussa 1936. He olivat lopen kyllästyneet Neuvostoliiton oloihin ja lisäksi menettäneet Suomen kansalaisuutensa. He asettuivat Helsingin Sörnäisiin. Lokakuussa Rauni saapui vanhempiensa luokse vierailulle. Sekä Terijoen, että Viipurin alaosastot kiinnittävät huomiota Raunin yhdysvaltalaiseen passiin, sekä merkintään kolmen vuoden takaisesta agitryhmän kirjeestään. Vierailun oli ilmeisesti tarkoitus olla lyhyt, mutta marraskuussa Rauni kirjoittaa Einarille, että konsulin kanssa on ilmennyt ongelmia ja paluu viivästyy hieman. Hän kirjoitti myös, että alkaa olemaan jo ihan mamman näköinen.

Joulukuun alussa EK tiedottaa seuraavaa: ”Jo aiemmin oli puhetta Rauni Mäen pidättämisestä hänen kirjoittamansa törkeäsisältöisen kirjoitelman takia, mutta jätettiin se toistaiseksi siinä uskossa, että hän synnyttäisi Suomessa lapsensa ja vasta sen jälkeen otettaisiin asia käsiteltäväksi. Mutta nyt postisensuurin kautta näkyy, että hän aikookin kai pian Venäjälle, joten asialla olisi kiire. Terijoella on jo käsky estää hänen matkansa.”

Pääosasto oli vuodenvaihteessa pahasti ruuhkautunut, joten Raunin oleskelua Helsingissä alettiin kirjaamaan käsin pieniin paperilappusiin keväällä 1937. On epäselvää, viivästyikö paluu Etsivän keskuspoliisin vai Neuvostoliiton konsuliviraston tähden. Maaliskuun 17. päivä 1937 Rauni synnytti Helsingin Naistenklinikalla tyttären. Huhtikuun alussa hänet kutsuttiin Ratakadulle kuultavaksi. Etsivässä keskuspoliisissa alkoi vilkas kirjeenvaihto, kun Raunille ryhdyttiin pohtimaan syytteitä. Kuitenkin, tuomari Aarne Simolalle osoitetussa kirjeessä todetaan, että valtion ylöspito vankilassa olisi turhaa ihmiselle joka aikoo takaisin Neuvostoliittoon. Kirjeeseen on vastattu lyijykynällä ”ei vaivata hovia.”

Rauni onnistui palaamaan tyttärineen Neuvostoliittoon yli puoli vuotta kestäneen Suomen vierailun jälkeen. Tämän vahvistavat niin Suomeen 1937 palanneet appivanhemmat, kuin Raunin kirje äidilleen pian Kontupohjaan palaamisen jälkeen.

Vuoden 1937 lopussa Einar vangitaan ja Rauni palaa pakon edessä Suomeen maaliskuussa 1938, juuri ennen tyttären 1-vuotissyntymäpäivää. Siihen mennessä Einar on jo teloitettu Petroskoissa, vaikka tuskin tieto Raunia tavoittaa. 1940 hän hakee passia Yhdysvaltoihin muuttoa varten.

Tarina perustuu tositapahtumiin, mutta henkilötiedot on vaihdettu.

Pohjateksti: Melissa Roth